Lauttasaaren Suomalainen Shakkikerho

Italialaisen avauksen harrastajia testataan joskus yllätyssiirrolla 1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lc4 Rd4!?!, joka näyttää aluksi kummalliselta.

Musta näyttää syöttävän suoraan sotilaan! Takana on kuitenkin katala idea: musta yrittää houkutella valkean kolmen siirron pussimattiin. Mikä on mustan idea?

4.Rxe5!? Dg5!

Musta käynnistää vastapelin uhaten sekä e5-ratsua että g2-sotilasta. Nyt moni valkea on mennyt seuraavaan ansaan:

5.Rxf7??

Tämä houkutteleva siirto on häviävä virhe, sillä nyt musta voittaa lähes pakottavasti.

5...Dxg2 6.Tf1 Dxe4+ 7.Le2 Rf3X!

Tyylikäs pussimatti parin sotilaan hinnalla, joten avauksen nimeksi sopinee hyvin pussimattigambiitti! Tällä avausansalla on toki englanninkielinen (puolivirallinen) nimi: Blackburne Shilling Gambit. Väitetään nimittäin, että englantilainen 1800-luvun mestaripelaaja Blackburne käytti tätä avausansaa haastaessaan pahaa-aavistamattomia harrastepelaajia rahapeleihin shillingin panoksella ja keräsi näin itselleen taskurahaa helpolla.

Yhtään Blackburnen "nimikkogambiitillaan" pelaamaa peliä ei ole kuitenkaan säilynyt, joten häntä ei voida varmuudella pitää pussimattigambiitin keksijänä. Sen sijaan toinen mestariluokan pelaaja on vahvasti ehdolla pussimattigambiitin isäksi. Shakkihistorian tuntijoille tuttu serbialainen suurmestari Borislav Kostic (1887–1963) nimittäin pussimatitti ylläolevalla tavalla Muhlcok-nimisen pelaajan Kölnissä vuonna 1912. Häntä aiemmin pussimattigambiitti oli niittänyt mainetta jo maapallon toisella puolella. Uuden-Seelannin vahvimpiin pelaajiin kuulunut sekä maan moninkertainen mestari John Boyd Dunlop (eri mies kuin Dunlop-renkaan keksijä!) joutui yllättäen Hicks-nimisen pelaajan lyömäksi Uuden-Seelannin mestaruusturnauksessa vuonna 1911. Pussimattia pelissä ei tapahtunut, mutta etukäteisveikkauksissa heikompana pidetty musta voitti!

Pussimattigambiittia ovat sittemmin käyttäneet lukuisat pelaajat, ja vuosikymmenten varrella lienee nähty satoja pussimatteja eritasoisissa turnauksissa. Varsinkin pikapelissä pussimattigambiitti lienee oiva yllätysase. Mm. ruotsalainen KvM Jesper Hall muistelee kirjassaan Träna shack med Jesper Hall lämmöllä, kuinka hän 9-vuotiaana aloittelijana pussimatitti erään Norrköpingin shakkikerhon parhaimmista pelaajista. Vastustajaa kismitti 7-siirron pussimattitappio niin, että hänen oli "kasvonsa säilyttääkseen" pakko haastaa pikku-Jesper kymmenpeliseen pikapeliotteluun, jonka Jesper sitten tietysti hävisi 0–10. Tuokaan ei tainnut täysin korjata egon kärsimää tappiota, vaan kertoo pikemminkin "aloittelijalle" häviämisen katkeruudesta...

Pussimattigambiitti ei tietenkään aina pääty pussimattiin, koska valkealla on yllinkyllin parannuksia. Esim:

1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lc4 Rd4 4.Rxe5 Dg5 5.Lxf7+!

Valkea saa hyvän hyökkäyksen esimerkiksi näin: 5...Ke7? (5...Kd8) 6.O-O Dxe5 7.Lxg8 Txg8 8.c3 ja 9.d4. Valkealla on hyvä kompensaatio ratsusta: kaksi sotilasta, vahva keskusta ja kehitysetu.

Siirron 4.Rxe5!? sijasta valkealla on runsaasti myös muita "luonnollisen hyviä jatkoja", kuten 4.Rxd4, 4.c3 ja 4.O-O. Suurmestari Paul Keres suositteli aikoinaan valkealle 4.O-O d6 5.Rxd4 exd4 6.c3, jossa valkean pitäisi saada etua esim. jatkossa 6...dxc3 7.Rxc3 Rf6 8.d4 O-O 9.Lf4.

Mutta aina ei "edun realisoiminen" ole helppoa edes vahvalle pelaajalle. Katsotaanpa, miten kävi eräälle vahvalle pelaajalle Uuden-Seelannin mestaruusturnauksessa vuonna 1911:

John Boyd Dunlop – E. Hicks (NZL-ch 1911)

1.e4 e5 2.Rf3 Rc6 3.Lc4 Rd4 4.O-O Rxf3+ 5.Dxf3 Df6 6.Dg3

Parempana pelaajana pidetty Dunlop halusi säilyttää daamit laudalla arvellen siten saavansa helpommin voittomahdollisuuksia heikompaa vastustajaa vastaan. Vastustajallahan on enemmän mahdollisuuksia erehtyä, kun daamit pysyvät laudalla!

6...Lc5 7.Rc3 c6 (ottaa d5-ruudun pois ratsulta) 8.Kh1 (valmistelee f4:ää) 8...b5 9.Lb3 d6 10.f4 h5 11.d3 Le6 12.f5 h4 13.Dg4 Lxb3 14.Lg5 Rh6 15.Dxh4 O-O-O!? (uskalias daaminuhraus, joka palkitaan pelissä) 16.Lxf6 gxf6 17.Lxb3 Rf5

Pelin kriittinen asema! Dunlop huomasi, että daamia ei voinut vetää turvaan: 18.De1?? Txh2+! 19.Kh2 Th8+ ja musta voittaa. Daami ei näyttänyt pelastuvan myöskään jatkossa 18.Dg4 (!) Txh2+ 19.Kxh2 Th8+, mutta Dunlopilta jäi huomaamatta pelastava jatko 20.Dh3, jolloin mustan koko kombinaatio tyssää! Sen sijaan Dunlop päätti tehdä suoraviivaisen ratkaisun:

18.Dxh8?? Rg3+! 19.hxg3 Txh8X

Ei tullut pussimattia, mutta matti kuitenkin! Pussimattigambiittia voi kokeilla joskus pikapeleissä pahaa-aavistamattomia vastaan. Miksei vaikka "vahvempaakin" pelaajaa vastaan? Vinkki aloittelijoille: "normaaliavausten normaalijatkoissa" tulet kuitenkin vahvemman ja kokeneemman jyräämäksi, joten et häviä paljoakaan, vaikka kokeilisit joskus pussimattigambiittia!

Aiheesta muualla: Blackburne Shilling Gambit.